Palmuöljybusiness

Saari on kokenut viimeisen noin kymmenen vuoden aikana suuren muutoksen niin taloudellisessa kuin ekologisessa mielessä. 

Saari oli aikoinaan trooppista sademetsää, mutta nykyään arviolta noin puolet saaren kasvillisuudesta on palmuöljypuita. Palmuölypuuplantaasit ovat siistejä. Puut ovat siisteissä riveissä, eikä muulle kasveille jää elintilaa.

Palmuöljypuumetsä

Palmuöljypuun hedelmiä

Palmuöljybusineksen takana on kaksi yritystä, joista toinen on malesialainen ja toinen intialainen.  Ugandan valtiolla ja Kiinalta on yrityksissä myös osa-omistusta.

Kummallakin yrityksellä on saarella tehdas. Saaren tehtaissa valmistetaan palmuöljypuiden siemenistä raakaöljyä, joka viedään laivoilla Jinja-nimiseen kaupunkiin Etelä-Ugandaan, jossa raakaöljystä valmistetaan erilaisia valmiita tuotteita, kuten saippuaa, pesuaineita, ruokaöljyä ja jopa muovia. 

Kuorma-auto saapuu tehtaan portille täyden lastin kanssa

Palmuöljypuubusiness tuo saaren asukkaille paljon töitä. Puiden istuakseen tarvitaan omat työntekijänsä, samoin maan muokkaamiseen. Tehtaissa tarvitaan omat työntekijänsä, samoin kuljetuksessa. Kuljetuksen jälkeen on se työ, joka tapahtuu raaka-aineen parissa raaka-aineesta valmiiksi tuotteeksi Jinjan tehtaassa mantereella.

Työ tehtaissa tapahtuu kolmessa vuorossa. Työ on raskasta ja siinä on varmasti omat vaaratekijänsä, joita minä en päässyt näkemään. Pääsin vaan katsomaan metsiä sekä tehdasta aidan ulkopuolelta ja kuuntelin paikallisten kertomuksia asiasta. Voin kuvitella, että työturvallisuudesta ei varmastikaan huolehdita aivan samalla tavalla kuin meillä Suomessa. This is Africa.

Palmuöljytehdas. Oikealla olevassa tehtaassa siemenistä puristetaan öljy. Takana olevissa tankeissa säilytetään syntynyttä raakaöljyä. Sieltä se lastataan laivoihin jälleenkäsittelyä varten.

Työstä saatu korvaus on pieni suhteessa työn raskauteen. Paikallinen kutsui tehdasta ja koko touhua nykyaikaiseksi orjuudeksi. Kaikesta huolimatta ihmiset ovat vaurastuneet ja ovat pystyneet rakentamaan tuloillaan kivitaloja. Asumisen laatu on siis viime vuosien vaikana kohonnut monella saaren asukkaalla.

Yritykset saavat maata ottamalla asukkailta "lainaa". Asukkaat antavat maataan palmuöljybusinekseen vähintään kymmeneksi vuodeksi. Sinä aikana he eivät voi viljellä muita kasveja. Kymmenen vuoden aikana puu kasvaa ja alkaa tuottaa hedelmää. Yritys maksaa maanomistajalle tästä korvausta. Kymmenen vuoden jälkeen maanomistaja voi joko jatkaa palmuöljypuiden kasvattamista tai aloittaa kasvattamaan jotain muuta kasvia, esim. kahvia.

Palmuöljypuut ovat vallanneet suuren osan Ssese -saaresta ja monesta muustakin Victoria -järven saaresta. Sademetsien kaataminen ja kasvillisuuden muuttaminen vaikuttaa ilmastoon ja sateen määrään. Juuri tällä hetkellä täällä pitäisi olla sadekausi, mutta vettä on satanut hyvin vähän. Ihmiset ovat menettäneet jo kaksi satoa. Se on huolestuttavaa kaikkien kannalta.

Sademetsien kaatamisen myötä saaren rikas eläimistö on kokenut myös muutoksen. Saaren metsät eivät tarjoa enää samanlaista elinympäristöä, kuin trooppinen sademetsä tarjosi. Olisi kiinnostavaa kuulla saaren asukkaiden kokemuksia tästäkin asiasta, esim. ovatko he huomanneet, onko tietyt eläimet vähentyneet tai hävinneet saarelta kokonaan.