Pohdintoja junamatkalla
Lähdin kesälomani viimeiselle reissulle Helsingistä Rovaniemelle tapaamaan pohjoisen sukulaisiani. Matkalle varasin paljon tekemistä ja evästä. Seuranani minulla on uskollinen ystäväni musta kääpiövillakoira Mimi.
Yksi monista matkalukemisistani on Jarno Paalasmaan kirja Aktivoi oppilaasi (PS-kustannus 2014). Kirjassa käydään aluksi läpi kasvatuksen arvotaustoja ja sen jälkeen siirrytään käsittelemään nykyajan lapsilähtöistä ajattelua, jossa kasvatuksessa tärkeää on lapsilähtöisyys ja oppilaiden aktiivisuus.
Omaa matkaani Afrikkaan suunnitellessani olen jutellut muutaman Afrikassa olleen kasvattajan kanssa. Heidän kokemuksensa sieltä on se, että kasvatus ja opetus siellä on edelleen hyvin opettajakeskeistä. Koulussa istutaan ja kirjoitetaan ja opetellaan paljon ulkoa. Koulussa siellä on myös kova kuri. Toisaalta se on hyvin ymmärrettävää, koska jos luokat ovat hyvin suuria ja siellä on vain yksi opettaja, on ryhmää käytännössä pakko johtaa opettajakeskeisesti, jollei halua että homma leviää käsiin. Olenhan tähän itsekin monet kerrat päätynyt siihen ryhmän ollessa suuri ja levoton.
Itse asiassa minulta on pyydetty Ssese-saarelle nimenomaan visuaalisia ideoita opetukseen. Se meillä suomalaisessa koulussa on osa opetusta, jo itsestään selvyys, nyt kun apuna on dokumenttikamerat, tietokoneet, kuvatauluilla yms. Tästä toiveesta huolimatta aion viedä saaren opettajille ajatuksen ja valmiita malleja siitä, että lapsi saa olla koulussa toimiva, osallinen, kokeileva, luova ja sosiaalinen yksilö.
