Paluu takaisin Kampalaan

Oli aika matkustaa takaisin Kampalaan. Meille oli kerrottu, että aamulla klo 9 lähtee postibussi, mutta kun porhalsimme ystäväni kanssa moottoripyörätakseilla postille, saimmekin kuulla, että tänään postibussi ei kuljekaan. Meidän piti saada nopeasti selville, millä pääsisimme Gulusta Kampalaan. Joku osasi kertoa lähtöajan ja -paikan, joten otimme taas moottoripyörätaksit ja porhalsimme niillä nopeasti toiseen paikkaan. Onneksi ehdimme, mutta ihan liikaa aikaa ei meille ei jäänyt.

Tällä kertaa bussissa näytettiin jotain hassua elokuvaa. Bussinkuljettaja ajoi reipasta vauhtia, eikä turhaa pysähdellyt ruoanmyyntipaikoissa. 

Kesken elokuvan joku mies nousi ja alkoi saarnata. Hän puhui saarnassaan siitä, miten usko Jeesukseen toisi uskovalle Jumalan siunauksia ja sitä myöten auttaisi vaurastumaan (Gospel of prosperity). Tähän teologiaan olen törmännyt täällä Afrikassa useammin kuin kerran. Mies puhui antaumuksella myös homouden kauheudesta. Hän oli lukenut jostakin lehdestä, että länsimaissa hyväksytään homojen avioliitto ja homoparien siunaaminen kirkoissa. Tässä teemassa hän märehti jonkin aikaa, kunnes hän siirtyi selvittelemään isä jumalan ja Jeesuksen eroa. En ole ollenkaan varma, oliko hänen tulkintansa Raamatun mukaista, mutta pitkään hän siitä tykkäsi puhua. Alun vaurastumispuheen jälkeen hän palasi uudestaan rahakysymykseen. Hän muistutti, kuinka rikkaan on vaikea päästä taivasten valtakuntaan ja kuinka kristinuskossa tärkeää ei olekaan materia vaan usko Jeesukseen. Heti tämän jälkeen mies lähti kiertämään bussissa ja keräsi ihmisiltä kolehtia itselleen. Joku matkustaja antoikin. Kun saalis oli kovin pieni ja bussissa istuva väki kovin hiljaista, mies vielä jatkoi saarnaansa uusilla aiheilla. Hän toivoi, että matkustajat antaisivat elämänsä Jeesukselta siellä bussissa ja sillä samaisella hetkellä. Kukaan ei osoittanut mitään merkkiä, että juuri nyt pitäisi niin tehdä. Mies ilmeisesti luovutti, piti vaan lyhyen rukouksen ja istahti paikalleen. Siinä hän istui hiljaa lopun matkaa. Elokuva-ajasta hän käytti ainakin 30 min ellei kauemminkin saarnaansa.

Tämä oli taas yksi juttu, mitä ei ikinä voisi tapahtua Suomessa. Mutta tämä ei olekaan Suomi, vaan Uganda. Täällä voi sattua kaikenlaista odottamatonta. 

Ohitimme kosken nimeltä Karuma Falls matkalla Gulusta Kampalaan.