torstai 17. marraskuuta 2016

Yritteliäät ugandalaiset




Katujen varsilla näkee usein valkoisia mallinukkeja nätisti rivi rivissä. Nuket ovat aina valkoisia. Joskus nukkien lantiosta on levennetty, koska leveä lantio ja iso peppu on ugandalaisten mielestä kaunista.











Nyt olen ollut muutaman päivän Suomessa. Mikä jäi Ugandasta päällimmäisenä mieleen? Monikin asia, mutta yksi on ainakin ugandalaisten yritteliäisyys. 

Kampala kuhisee yrittämistä. Kaikille kynnelle kykenevät yrittävät ansaita tuloja jollain tavalla.

Kaikista pienimuotoisimpaa yrittämistä on esimerkiksi se, että laittaa tien varteen pienen hiilipannun ja uppopaistaa öljyssä esim. jamssia tai kassavaa. Jotkut paistavat pannulla leipää, chiapattaa tai grillaa maissia. Monet myyvät omaa satoaan, esim. tomaatteja, sipulia, kassavaa, jamssia, perunoita, avokadoja, ananaksia, banaania, mangoja ja papayaa. Jotkut kiillottavat kenkiä, tekevät suutarinhommia, myyvät preepaid-liittymiä puhelimiin tai jotain muuta pientä.

Astetta suurempaa yrittämistä ovat pienet liikehuoneet, jotka ovat noin kontin kokoisia tai sitä pienempiä. Sellaisia pieniä liikkeitä on katujen varsilla tiiviisti kylki kyljessä. Niissä on kampaamoja, vaatimattomia apteekkeja, vaatekauppoja, muovitavarakauppoja, astiakauppoja yms. Tavaroita otetaan päiväksi ulos aivan autoteiden viereen kaikkien nähtäväksi.

Hauskimpia kauppoja olivat minun mielestäni huonekalukaupat. Katujen varsilla oli useita sänkykauppoja ja sohvakauppoja. Sänkyjä saatettiin valmistaa siinä paikan päällä. Sängyt olivat täyspuisia ja hienoja. Myös lasten kerrossänkyjä myytiin teiden varsilla. Ne olivat useimmiten metallisia ja iloisen värikkäitä.

Liikkeiden nimet olivat mielikuvituksellisia. Monesti kaupan, mutta myös kampaamon tai baarin nimi oli uskonnollinen, esim. God Is Able. Koska mikään ei ole Ugandassa helppoa, on ainoa toivo ihmisten uskossa. Siksi monet laittavat toivonsa Jumalaan myös kaupanteossa.

Kaikki lapset eivät pääse kouluun vanhempien heikon taloustilanteen vuoksi. Lapset saattavat tehdä jo pienestä pitäen töitä korvausta vastaan, kuten siivota naapurille. Monet vähän vanhemmat pojat alkavat ajaa boda bodaa tai toimivat matatuissa sisäänheittäjinä/rahastajina.

Yleinen henki on toiveikas ja yritteliäs. Näin suomalaisen silmin monen mahdollisuudet onnistua elämässä ovat hyvin rajalliset. Ihmiset saavat hyvin vähän tuloja ja niillä selvitään niukin naukin seuraavaan päivään. Siitäkin huolimatta ugandalaiset osaavat nauttia pienistä hetkistä, päivän ateriasta, ystävien seurasta, jumalanpalveluksesta, jalkapallosta, kaikesta siitä, mitä arkinen elämä tuo tullessaan. He hymyilevät ja tervehtivät, kun tapaat heitä. Heillä on aikaa vaihtaa sinun kanssasi kuulumisia. Ihania ihmisiä.

Liha ja kala myydään myös katukaupoissa. Kylmäketjusta ei ole tietoakaan! 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti