Pekka Simojoki ja Et Cetera -kuoro Vuosaaren kirkossa

Pekka Simojoki ja Et Cetera-kuoro pitivät eilen, perjantaina, konsertin Vuosaaren kirkossa. Kuorokaverini suositteli konserttia ja kertoi, että kuoro esittää konsertissa Simojoen uusia lauluja. Monet Simojoen lauluista ovat minulle tuttuja entuudestaan. Halusin oppia näitä uusia. Ihanaa, että hyvä konsertti tuli ihan lähelle omaa kotiani!

Konsertti oli ihanan iloinen ja eloisa. Yleisö sai laulaa monessa kohtaa mukana, mikä oli minusta tosi kiva juttu, olenhan tällainen kuorolainen itsekin. Konsertissa laulettiin joitakin afrikkalaisia laulujakin. Itse asiassa koko kuoron tavassa eläytyä musiikkiin ja itsessään monissa kappaleissa oli afrikkalaista henkeä.

Kuoro pitäessä taukoja eteen astui pastoreita, jotka kertoivat mm. matkoista Venäjälle ja Tansaniaan, Afrikkaan. Puheet olivat sekä hauskoja että koskettavia. Ne antoivat vahvistusta sille ajatukselle, että oma matkani tulee olemaan hyvä juttu.

Konsertin aikana tutustuin vieressäni istuvaan nuoreen naiseen. Kerrottuani lähteväni pian Ugandaan, kertoi hän myöskin käyneensä siellä pari vuotta sitten katsomassa kummilastaan. Tuntui ihan kummalliselta taas törmätä ihmiseen, jolla on tällainen yhteys Ugandaan. Hän oli myös käynyt Caring Handsin keskuksessa. Hänen vieressään istuvalla ystävällä oli jopa mukana Caring Handsin avainnauha. Tuntui ihan uskomattomalta!

Pekka Simojoki ja Et Cetera -kuoro konsertoimassa Vuosaaren kirkossa perjantaina 23.9.

Konsertin jälkeen menin ostamaan levyn ja nuottikirjan uskonnontunneille. Tämä oma työni on sellainen, ettei siitä milloinkaan ajatuksissaan pääse eroon. Nytkin mietin sitä, mitä uutta voisin tuoda uskonnontunneille, koska vanhat metodit selkeästi jo kyllästyttävät oppilaitani.

Siinä ostoksia tehdessäni ja lapsuudenystäväni kanssa jutellessani ajattelin, että haluaisin sanoa muutaman sanan Pekka Simojoelle, joka seisoi levypöydän vieressä monta ihmistä ympärillään. Odottelin hetken ja onnistuin saamaan hetken hänen aikaansa. Kerroin, että minäkin olen lähdössä Afrikkaan, ja että aion tehdä työtä tavallisten ihmisten parissa. Pekka kyseli muutamia kysymyksiä ja sain kerrottua, että teen omakustanteisen matkan ja kerroin paikat, jonne olen menossa. Kerroin, että hän on lauluillaan ja puheillaan ollut minulle esikuva ja rohkaisija. Pekka kuunteli keskittyneesti ja päätti sitten antaa minulle kolme englanninkielistä levyä tuliaiseksi Afrikkaan vietäväksi. Yhden lupasin viedä Kampalaan, yhden Ssese-saarelle ja sen kolmannen jonnekin muualle, mikä sitten on sopivin paikka. Olen näistä levyistä todella kiitollinen.

Tämän matkani ansiosta elämäni on rikastunut valtavasti. Jo ennen koko matkalle lähtöä olen saanut monta hienoa kohtaamista eri ihmisten kanssa.

Tasan kolmen viikon päästä lähtee lentoni.

Uutta materiaalia uskonnon tunneille ja tuliais-cd:t Afrikkaan