sunnuntai 21. lokakuuta 2018

Harriet


Harriet on yksi niistä kolmesta tytöstä, joille yritän saada luotua työtä. Hän asuu Luoteis-Ugandassa Zumbossa, monen tunnin matkan päässä täältä Gulusta. Viime heinäkuussa hän matkusti tänne Guluun ja teki yhdessä Glorian ja Irenen kanssa töitä.

Harriet soitti minulle heti kohta Ugandaan tuloni jälkeen. Hän oli hyvin mielissään tulostani ja kovasti odotti tapaamistamme. Juuri ennen matkaani Harriet ilmoitti, että minun pitäisi jutella hänen isänsä kanssa. Lupasin tehdä sen. 

Harrietin isään oli vaikeaa saada yhteyttä. Lopulta yhteyshenkilöni L. Bosco sai hänet puhelimella kiinni. Sain kuulla myöhemmin, että tytön isä ei pitänytkään tytön lähtemistä viikoksi Guluun hyvänä ajatuksena. Tyttö oli nimittäin mennyt juuri hiljattain naimisiin. Uusi aviomies ei halunnut hänen lähtevän.

Harriet soitti minulle ja itki tilannetta. Hänellä ei ole kotona yhtään mitään tekemistä. Hän halusi tulla toisten tyttöjen kanssa ompelemaan. Isä antoi kuulemma luvan ja aviomies myöskin. Koko juttu oli kuulemma L. Boscon keksimää. Ota tuosta nyt sitten selvää. Miehet!

Kirkon jälkeen minä, Gloria ja Irene istahdimme pöydän ääreen ja pohdimme tilannetta. Gloria ja Irene tiesivät kertoa, että Harriet oli mennyt isältään salaa naimisiin. Tälläistä voi kuulemma tapahtua, jos tytön kotona asiat eivät ole kunnossa. Harrietin äiti on kuollut ja isä pitää taloa yllä. Harrietin aviomies on nuori, Harrietkin on vasta 18. Glorian ja Irenen kanssa laskeskelimme, että jos Harriet ei pidä huolta ehkäisystä, voi hän ensi heinäkuussa olla jo ensimmäisen lapsensa äiti. Pienen lapsen kanssa matkustaminen Guluun ei enää onnistuisikaan. Yhteistyö näiden muiden tyttöjen ja minun kanssani voi helposti hankaloitua ja käydä mahdottomaksi.

Gloria ja Irene olivat sitä mieltä, että ugandalaiset miehet ovat niin mustasukkaisia, että he eivät siksi mielellään päästä naisiaan töihin pitkän matkan päähän. He antavat naisensa mieluummin istua köyhässä kodissa kuin tienata rahaa toisessa kaupungissa. Tämäkin voi olla syy siihen, että Harriet ei päässyt lähtemään.

Minun käteni ovat sidotut. Olisin maksanut matkat, ruoat ja ompelutoistä palkkaa, mutta miehet eivät antaneet Harrietin lähteä. En voi asialle yhtään mitään. Minä aion tehdä ompeluhommia sitten pelkästään Glorian ja Irenen kanssa.

Näissä kehitysmaissa tyttöjen ja naisten voimaantumiselle on monia haasteita ja esteitä. On valtavaa köyhyyttä, kuolemaa, perheiden hajoamisia ja hylkäämiskokemuksia ja mustasukkaisuutta. On haasteita perhesuunnittelussa, minkä johdosta lapsia syntyy perheeseen enemmän kuin perheen kantokyky sallii. Hauraassa asemassa olevat nuoret naiset eivät pääse riittävästi voimautumaan ja hankkimaan tuloja, kun jo siirtyvät aviomiehille tuottamaan jälkeläisiä. Köyhyyden kierre vaan jatkuu ja jatkuu. Pelkään juuri näin käyvän ihanan Harrietinkin kanssa.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti