Perhesuunnittelua Ugandassa

Meillä täällä Suomessa, ja varsinkin täällä Helsingissä, tapaa paljon suomalaisia perheitä, joissa on vain yksi tai kaksi lasta tai ei yhtään lasta. On paljon myös sinkkuja ja lapsettomia henkilöitä.

Afrikassa tilanne on aivan toinen. Pariskunnalla on useita lapsia. Jos pariskunta eroaa, lapset siirtyvät isän mukana uuteen liittoon, koska lapset kuuluvat Afrikassa isän suvulle. Näin siis pääsääntöisesti.

Viime vuosina on kehitysyhteistyössä nostettu paljon esille naisten kouluttamista ja voimauttamista. Me tiedämme, että naisten koulutus on avain syntyvyyden laskuun. Tästäkin huolimatta lapsia syntyy Afrikassa yhdelle naiselle monta.

Matkani aikana törmäsin useasti kysymykseen perhesuunnittelusta. Tätä työtä tehdään niissäkin kylissä, joissa itse kävin kotikäynneillä sekä opettamassa.

Tapasin joitakin naisia, jotka ovat tutustuneet perhesuunnitteluun, mutta eivät pysty sitä toteuttamaan parisuhteessaan, vaikka haluaisivat. He ovat voimattomia miehen tahdon alla. Asian ydin piilee naisen ja miehen asemassa, näin sen ymmärsin.

Afrikkalainen lapsi kasvatetaan pienestä pitäen osoittamaan kunnioitusta vanhempaa henkilöä kohtaan. Kun afrikkalainen tyttö kasvaa aikuiseksi, hänet opetetaan osoittamaan kunnioitusta miestä kohtaan. Tämä asetelma säilyy naisen avioiduttua miehen kanssa.

Afrikassa seksuaalisuus on miesten asia. Afrikassa naisten seksuaalisuutta ei ole, tai on, mutta siitä ei puhuta tai sitä ei pidetä tärkeänä. Minulle kerrottiin, että miehen erektio nähdään lahjana jumalalta. Mies saa silloin oikeuden seksiin naisen kanssa. Sillä, miltä naisesta tuntuu, jaksaako hän, huvittaako häntä, ei ole mitään merkitystä. Naisen on alistuttava osaansa. Silläkään ei ole väliä, miltä seksi naisesta tuntuu.

Afrikassa naiset tekevät paljon työtä pelloilla, pyykkäävät käsin, keittävät ruoan hiilipannuilla, hoitavat lapset ja kotieläimet, jos niitä on. Moni yrittää tehdä myös jotain työtä saadakseen vähän rahaa kasaan. Päivät ovat täynnä työtä. Kaiken tämän jälkeen naisen on maattava miehensä kanssa, jos tämä sitä haluaa. Hän ei saa kieltäytyä tai vastustaa. Pian uusi vauva saa taas alkunsa.

Miksi naiset eivät sitten tee edes jotain helpottaakseen elämää, edes ehkäise? Ehkäisevät, mutta asiat eivät ole niin yksinkertaisia. E-pillereiden käyttö maksaa, sitä paitsi pilleri pitää muistaa ottaa joka päivä. Afrikassa aikakäsitys on erilainen ja pillerit voivat jäädä ottamatta. Jotkut käyvät ottamassa pistoksia noin kuukauden välein. Entä kierukka? Sekin maksaa, samoin lääkärikäynnit. Köyhillä ihmisillä raha on tiukassa. Ja sitten se perinne, asenne. Afrikassa pariskunta usein haluaa lapsia. Isot perheet ovat se Afrikkalainen juttu.

Syntyvyyden säännöstelyyn on siis vielä pitkä matka. Ensinnäkin hallituksen pitäisi huolehtia, että kaikki lapset pääsevät kouluun ja saavat kunnollisen peruskoulutuksen. Kun tytöt saavat koulutuksen, he välttyvät lapsiraskauksilta ja saavat mahdollisuuden muuhunkin, kuin synnyttäjäksi.

Toiseksi keskustelu tasa-arvosta olisi toivottavaa. En tiedä, miten paljon sitä käydään. Oman kokemukseni valossa naiset ovat vielä hyvin alisteisessa asemassa Ugandassa.

Kolmanneksi Afrikassa olisi varmasti tarpeen antaa seksuaalikasvatusta ja ottaa siinä huomioon niin nais- kuin miesnäkökulma sekä syntyvyyden säännöstely.

Toivottavasti asiat menevät Ugandassa ja muuallakin Afrikassa eteenpäin tässä asiassa. Maissa on valtavasti lapsia ja nuoria, mikä aiheuttaa ongelmia esim. nuorten aikuisten työnsaannissa.