lauantai 4. marraskuuta 2017


Tytöt tuputtivat kasseihin pieniä värialueita

Tuputtamalla ja maalaamalla pienet alueet


Keskiviikkona opetin tytöille, miten tuputetaan vaahtomuovituputtimilla. Tutkimme lasten piirustuksia ja etsimme sieltä mallia, miten lapset piirsivät auringon ja ihmisten vaatteet. Teimme kontaktimuoville niistä saamillamme ideoilla sabluunoita.

Kaikki nämä pienet alueet tuputtelimme kasseihin. 

Tämän vaiheen jälkeen tutkimme, miten lapset olivat piirtäneet ihmisten päät, jalat, kädet ja muut osat. Maalasimme ne sekä eläimiä ohuilla pensseleillä kasseihin. 

Tuputtaminen ja maalaaminen oli tytöistä todella mieluista ja paljon helpompaa kuin silkkipainokehikon käyttäminen.





Yksityiskohtien maalaaminen oli kivaa

Lasten piirustukset olivat lähtökohtana yksityiskohtien maalaamiselle
Vihreät ja ruskeat siirtyvät kankaalle silkkipainotekniikalla

Painotyöskentelyä


Seuraavana päivänä ryhdyimme heti aamu klo 8:sta tosi hommiin. Halusimme saada paljon aikaan lounaaseen mennessä, sillä lounaan jälkeen olin luvannut viedä kaikki isot tytöt uimaan hotellin rantaan ja opettaa uimista.

Valmistimme sabluunan maalle, ruohikkoisen sekä hiekkaisen. Piirsimme ja leikkasimme sabluunan mangopuulle ja palmulle. Päätin jättää palmun pois, koska sitä ei ollut missään lasten piirustuksista.

Kun sabluunat olivat valmiit, sekoitimme sopivan kirkkaan vihreän maalle ja mangopuulle ja terran värin maalle. Opetin silkkipainokehikon käyttöä. Jokainen sai painaa kehikolla vuoron perään. Joka kerralla tulos oli jännittävä yllätys. Homma alkoi sujua, minä olin turha, mikä oli tavoitekin, ja kasseihin alkoi syntyä vihreitä ja terran välisiä alueita liukuhihnalla. Homma sujui loistavasti!

Lounaaseen mennessä 30 laukkua oli saanut vihreät ja ruskeat painopinnat. Päivän työt oli tehty. Seuraavaksi syömään ja iltapäivällä uimaan. 😊

Silkkipaokehikon käyttö oli oppilaista jännittävää




Kassiprojekti jatkuu 


Olin ollut koulun rehtoriin Jacqui Fordiin yhteydessä hyvissä ennen tuloani. Pyynnöstäni hän oli etsinyt Kampalasta 100%:sta luonnonvalkoista puuvillakangasta. Toiveeni oli ollut, että kangas olisi reilun kaupan tuote, mutta sellaista oli Ugandasta vaikea löytää. Olisi pitänyt mennä Etiopiaan saakka hakemaan sitä.

Ompeluluokan tytöt olivat ommelleet antamieni mittojen mukaan 45 yksinkertaista kassia. Kassit odottivat minua siistissä kasassa ompeluluokassa. Kasseja ei oltu kuitenkaan pesty, joten pyysin tyttöjä pesemään ne. Muutama oppilaista lähetettiin samantien pyykkäämään.

Sitten alkoi opetushetki. Kerroin oppilaille niistä kolmesta tavasta, jolla tulisimme siirtämään pikkulasten piirrustuksia kangaskasseihin. Ne olivat silkkipainotekniikka, tuputtaminen sekä maalaaminen pensselillä. Nämä kolme tapaa onnistuisivat hyvin Kalayan olosuhteissa.

Tyttöjä uusi menetelmä vähän jännitti. He olivat hyvin hiljaisia ja ujoja koko opetuksen ajan. Näytin heille, miten kontaktimuoviin ja sabluunapaperiin tehtiin aukot väriä varten. Tytöt tuntuivat saavan idean päästä kiinni. Jaoin lasten piirustukset ja aloimme tekemään sabluunia, maata, puita ja ihmisten vaatteita. Siinä menikin sitten se koulupäivä.

Opetin oppilaille, miten tehdään sabluunoja painamista varten. 

keskiviikko 1. marraskuuta 2017

Tarinakassi -projekti alkuun


Maanantaina, ensimmäisenä kokonaisena päivänä, aloitin projektini pikkuoppilaiden kanssa. Luokanopettaja oli apunani. Jaoimme oppilaille A3 - kokoiset paperit ja ihkauudet tussit. Lapsia vähän jännitti uusi opettaja sekä uudet, erilaiset välineet. 

Luokanopettajan avustuksella annoin lapsille ohjeet piirtää oma perhe, isä, äiti, sisko, veli sekä vauva. Paperille piirrettiin myös oma kotitalo ja kotieläimiä.

Teetin piirustustyön kummassakin päiväkotiryhmässä. Työskentely onnistui kummassakin ryhmässä loistavasti. Lapset keskittyivät hyvin ja tekivät työnsä huolellisesti.



Päiväkotilapset piirsivät kuvan perheestään ja kodistaan.




Kalaya Learning Center



Kalayan oppimiskeskus, Ssese -saari


Minä lähdin Ugandaan opettamaan Kalayan koulussa ompelukoulun oppilaille taitoja, joita he voivat hyödyntää omassa tulevassa työssään ompelijoina.

Olin varustautunut projektiini hyvin. Matkalaukkuni oli täynnä projektissani tarvitsemiani tarvikkeita, kuten esim. silkkipainokehikko, maaleja, tuputtimia sekä muita kuvataidetarvikkeita. Lopun tilan veivät vähän käytetyt vaatteet, joita olin tuonut Suomesta opiskelijatytöille sekä omat henkilökohtaiset tavarani, joita ei paljon ollut.

Ssese-saarelle pääsee Entebbestä lähtevällä lautalla. Matka kestää n. 2-2,5 h ja maksaa VIP-luokassa 14 000 shillinkiä, mikä on n. 4 e. Saarelle on itse asiassa todella helppo päästä, sillä ulkomailta tulevat lennot lentävät varmaan kaikki Entebbeen. Satamaan ei sieltä ole kovinkaan pitkä matka. Matkan jälkeen päätyy uskomattoman ihanalle trooppiselle saarelle, josta kaupallisuus on vielä kovin kaukana.

Vierailuni saarella oli jo minun toiseni. Tasan vuosi sitten vietin siellä yhden viikon. Kalayan koulu sijaitsee maaseutumaisessa ympäristössä, josta näkee kauaksi Viktoria-järvelle ja sen saarille. Paikka on aivan ihana.

Koulun isot oppilaat olivat minua vastassa. Heitä on tänä vuonna 30. Puolet opiskelee ompelua, toinen puoli hiusmuotoilua. Opiskelijat, kaikki tyttöjä, ovat noin 20 -vuotiaita.

Koulussa on myös kaksi päiväkotiluokkaa, ns. Baby class sekä Top class. Middle class -oppilaat ovat Top class -luokan oppilaiden joukossa. Lapset ovat 3-6 -vuotiaita.

Koulu on yksityinen. Sen rehtorina toimii amerikkalainen Jacqui Forde. Pienet oppilaat ovat saaren perheiden lapsia. Ompelu - ja kampaamoluokan tytöt tulevat eri puolelta Ugandaa, lähes kaikki eri heimoista. Nämä tytöt on rehtori löytänyt yhteistyössä paikallisten seurakuntien kanssa. Heillä on ollut omassa kylässään mahdotonta käydä kouluaan jostain syystä loppuun. Syyt ovat voineet olla taloudellisia tai muita, esim. silpomisen uhka. Rehtori Forde on löytänyt näille tytöille sponsorin mm. Yhdysvalloista sekä Suomesta.

Tälläisessä ympäristössä viettäisin yhden viikon.


Pulloharjapuu

Vapaapäivä Kampalassa


Olin safarilla keskiviikkoaamusta perjantai-iltaan. Seuraava reissuni oli reissu Ssese-saarelle, jonne lähdin seuraavana sunnuntaina. Yhden päivän ajan nautin kotoisasta päivästä Millan ja Hannun kotona Mbuja-kukkulalla ottaen kuvia pihan ihanista kukista.